sunnuntai 26. elokuuta 2012

Glitter on the wet streets




Kotiuduin viime maanantaina illalla Vaasasta, ja tää viikko on menny uuden kämpän ja kaiken totutteluun. Nyt perjantaina oli Melissan pikkusiskon Mimin synttärit, joten tän postauksen lopussa on kuvatulva siitä.

Sitä ennen kuitenkin vaihteeksi vähän tutoriaalia. Näytän nyt että miten teen itselleni aina pitkät kynnet kun sellaset haluan, kotona, halvalla, ja niin että ne ihan oikeasti pysyy.

Melkein kaikissa ruokakaupoissa, tavarataloissa sun muissa myydään niitä muovisia kynsitippejä joissa tulee liima mukana, maksaa yleensä 4-10 euroa, vähän paikasta ja kynsistä riippuen. Moni on varmaan näitä kokeillu, ja suurin osa on luultavasti pettynyt, kun kynnet irtoilee jo samana päivänä, nousee ärsyttävästi tyvistä, ja näyttääkin yleensä vähän hassulle.

Nämä kynnet mitä minä teen itselleni, tehdään tismalleen samoilla tamineilla. Tarvitset paketin kynsiä joiden mukana tulee kynsiliimaa (mitkä vaan muoviset tipit käy, käytin nyt näihin kynsiin tollasia itse muotoiltavia tippejä, mutta myös ihan sellaiset lyhyet "valmiit" kynnet käy) karhean kynsiviilan, kynsisakset, ja kynsilakkaa.

Oon lopettanu näitten kynsien myötä geeli-ja akryylikynsien käytön, koska nää kynnet pysyy yhtä kauan kun rakennekynnetkin, ellei jopa kauemmin. Näiden laittaminen on huomattavasti halvempaa, ja huoltaminen ja irronneen kynnen takaisin laittaminenkin onnistuu ihan yksin kotona.

Okei, tässäpä siis teen synttärisankarille kynnet:

Tarvikkeet, eli kynsiviiloja, tippejä, kynsisakset, nudelakkaa

1: Leikkaa omat kynnet lyhyeksi, ja työnnä kynsinauhat taakse.

2: Viilaa kynnen pintaa, kunnes se tuntuu kauttaaltaan karhealta. (Tämä saa kynnen liimautumaan paremmin)

3: Liimaa kynsitippi noin keskelle kynttä, älä liian lähelle kynsinauhaa, mutta ei myöskään liian alas, sillä muuten kynsi ei pysy.

4: Paina tippiä omaa kynttä vasten jämäkästi niin kauan että liima kuivuu, ja varmista että tippi on kunnolla kiinni, eikä sen alla ole ilmaa.

5. Viilaa kynsitipin reuna kiinni omaan kynteen. Kynsitipin alkamiskohtaa ei pitäisi nyt tuntua ollenkaan.

6. Leikkaa ja muotoile kynnet sen pituisiksi ja mallisiksi kuin haluat.

7. Levitä liimaa tasaisesti koko kynnelle, mutta varo kynsinauhoja. Anna liiman kuivua, ja levitä toinen kerros. Voit lisätä myös kolmannen, jos kynnet eivät tunnu vielä tarpeeksi jämäköiltä. Kynsien ei pitäisi nyt heilua tai tuntua muuten heikoilta, vaan olla yhtä varman tuntuiset kuin omat kynnetkin.

8. Kun liima on täysin kuivunut, koristele ja lakkaa miten haluat. Jos olet tehnyt kynnet huolellisesti, niitten pitäisi pysyä paikoillaan noin 2-3 viikkoa. Kun kynnet kasvavat pitkälle, tai jos liima alkaa halkeilemaan tyvistä ja reunoista, Huolla kynnet, eli viilaa lohkeilevat liimakohdat tasaiseksi, ja lisää muutama kerros liimaa, ja tarvittaessa lyhennä kynsiä. 


Huom: Huolla kynnet heti kun ne alkavat irtoilemaan reunoista ja repsottamaan, tai poista ne viilaamalla/asetonilla/tippiliimanpoistoaineella kokonaan. Älä pidä samoja kynsiä yhteen putkeen reilusti yli kuukautta. Ja mikä tärkeintä, varmista tekovaiheessa, ja tarkkaile huoltaessa ettei kynsien alla ole ilmaa. (Pätee muuten myös kaikkiin rakennekynsiin, olkaa tarkkana vaikka otattekin ammattilaisella!) Sen lisäksi että ilma tippejen/rakennekynsien alla saa ne irtoamaan helposti, kynsien alle saattaa päästä myös kosteutta, joka voi aiheuttaa kynsisairauksia, kuten yleisimmin hometta.  

Se kynsistä, nyt kuvatulva!






















keskiviikko 15. elokuuta 2012

We're only young and naive



Oon tosiaan tällä hetkellä Vaasassa, tulin viime viikon maanantaina ja ens viikon maanantaina palaan kotiin! Oleskelen täällä pari vuotta vanhemman siskon ja sen kihlatun kämpässä, jonka ne tosiaan osti tässä ihan hiljattain. Viime viikon vaihtelin vaan Lauran ja Jontun kanssa kuulumisia ja tutustuin uuteen asuntoon, ja nyt maanantaina mut jätettiin tänne Rico-hauvan hoitajaksi, kun nää epäreilut ilkimykset karkas Kyprokselle lämpöseen! Mun tehtäväksi jäi siis pitää Rico ja akvaario hengissä. Olin varautunu siihen että akvaariossa olis ollu kaloja, mutta siellä vipeltääkin jotain kummallisia pieniä rapuja ja kotiloita..


Öttiäisiä
Mönkö!

Mun valtakunta. En tiedä miten tää pääsi levähtämään tän näköiseksi..

Käväisin viime viikolla hakemassa Vaasan keskustasta muutaman elintärkeän jutun, eli siis yllätys yllätys, kosmetiikkaa.


 Meikkivoiteeksi ostin vanhan tutun, eli Maybellinen Dream Satin Liquidin, jota taisinkin käyttää ainakin koko luokiovuodet. Toimii ainakin mun iholle tosi hyvin, ja levittyy pehmeästi, ainut miinuspuoli on vaan se, että kiiltää iholla ainakin mun makuun vähän liikaa, eli kaipaa kyllä kipeästi puuteria kaveriksi vähän reippaamalla kädellä. Kuivaihoisille tovereille talveksi varmasti hyvä vaihtoehto, koska ei takerru eikä korosta kuivia kohtia yhtään niinkun monet "mattameikkivoiteet". Muutenkin kiiltävän ihon kanssa tappeleville en sen sijaan välttämättä lähtisi suosittelemaan.

Rusketus mulle tulee edeleenkin purkista, en onnistunut ruskettamaan itselleni koko kesän aikana minkäänlaisia rajoja kaupunkikämpän lasitetulla parvekkeella. En vois muutenkaan luopua päivetyksestä nyt syksylläkään, joten purkkishow jatkukoon. Oon nyt kiintyny tohon Kicksin rusketusvoiteeseen, ja oon jo lotrannu sitä tuubitolkulla. Se on hintalaatusuhteeltaan ainakin selkeästi paras.

Sitten vielä yksi uusi tuttavuus, eli Lee Staffordin Marokkolaista Argan öljyä sisältävä Nourishing Miracle Oil. Otin tän nyt testaukseen lähinnä hiustenpidennyksiä varten, ne huutaa nimittäin tällä hetkellä apua. Oli tosi huono idea värjätä platinablondeista ruskeiksi noi pidennykset (no tiesinhän mä sen, mutta kun olin kärsimätön enkä jaksanu lähettää niitä vaaleita takaisin ja vaihtaa tummiin kun halusin uuden tukan heti), sillä oon joutunu värjäämään noi pidennykset tässä jonkun 6 kertaa kun se vaalea puskee sieltä alta niin nopeasti, eli kuten arvata saattaa, ne on aika hamppua.



Oon alkanu harkitsemaan, että kun noista klipseistä aika jättää, voisin ehkä ottaa teippipidennykset tai muut koko ajan päässä kiinni olevat. Sehän tarkoittaa sitä että toiveille oman tukan kasvamisesta voi heittää hyvästit, mutta toisaalta oon tässä jo aika kauan tätä reuhkaa yrittäny kasvattaa eikä tästä oo pitkää siltikään tulossa ihan hetkeen, joten samapa tuo. Mutta katsotaan.

Tähän samaan syssyyn voisin näyttää mitä haalin mukaani gina tricotin korualemyynneistä vähän aikaa sitten! Kuitissa yhteishintana luki muistaakseni noin 8,5 euroa, joten aika halpa reissu oli.



Eli niittisormus, riippukorvikset hamsa-käsillä ja tollanen valjaskorusysteemi mitä oon kuolannu jo ikuisuuden. Oon vaan aina epäilly että kuinka hyvin osaan käyttää sitä yleensä niin yksinkertaisessa pukeutumisessani, mutta nyt kun ton sai melkein ilmaiseksi, niin olihan se pakko ottaa. Ja oon kyllä tykänny siitä tosi paljon, sen erikoisuus on vaan plussaa, kun voin sitten hyvällä omatunnolla pitää ulos lähtiessäkin normaaleja mustia paitoja, kun viritän vaan ton korun siihen päälle.


Nyt olis varmaan se hetki, kun pitää ruokkia kotilot sun muut öttiäiset, käyttää Rico nopeasti ulkona ja laittaa nukkumaan, ja käpertyä itse fiilistelemään Oasista.

tiistai 7. elokuuta 2012

Home is where your heart is

Mä olen yrittänyt pitää tän blogin mahdollisimman puhtaana mun, ja varsinkin mun perheen yksityisasioista, enkä jatkossakaan aio vuodatella tänne tälläsiä tarinoita, mutta näin pitkän tauon jälkeen tekin ansaitsette jonkinlaisen pienen selvityksen siitä että mitä on meneillään.

Mun elämässä on tapahtunut tosi paljon muutoksia lähiakoina. Osa tosi huonoja, ja osa tosi hyviä. Mä olen aina kokenut vahvuudekseni sen, että kykenen sopeutumaan nopeasti, vaikka elämäntilanne muuttuis tosi yllättäenkin. Täytyy silti myöntää, että tällä kertaa meinasin vähän horjua kun tuntui välillä että vedetään mattoa alta, mutta mulla on suureksi onnekseni ympärillä ihania ihmisiä jotka piti mua pystyssä.




Teen päätöksiä ja toimin aina fiiliksen enkä niinkään järjen mukaan, silloinkin kun mun ratkaisut vaikuttaa ihan hulluilta. Se tekniikka ei ainakaan tällä kertaa mennyt yhtään pieleen, sillä kaiken tän sotkun jälkeen oon nyt löytänyt itteni entistä onnellisempana, enkä vaihtais tätä mihinkään.



Kuten osa on nyt varmaan rivien välistä osannutkin jo lukea, nyt kun kesä loppuu, en olekaan palaamassa kotiin vanhempien luokse Espanjaan. Ensimmäinen ja päälimmäinen syy tähän on se että haluan jäädä, toinen syy ei tänne blogiin kuulu. Vaikka tää ratkaisu oli ehdottomasti mulle oikea ja tuntuu hyvältä, isin suojelevassa kainalossa 20 ikävuoteen asti eläneelle on tosi iso muutos alottaa oma elämä ei vaan eri katon alla, vaan eri maassa kun äiti, isä ja mun rakas nacho-hauva, joita kaikkia mulla on niin mieletön ikävä, että sitä on aika hankala ilmaista mitenkään. Itsenäistyminen löi mua varoittamatta nyrkillä suoraan turpaan ja ilmoitti että "tässä minä nyt olen, deal with it.", ja yllätin itseni miten hyvin mä olenkin tähän mennessä asian käsitellyt, vaikka suurin kiitos siitä kuuluukin muutamalle rakkaalle ihmiselle mun lähellä.



Mun on lopetettava käsittelemästä Suomessa oloa pitkäksi venähtäneenä lomana, ja vaikka mun huone ja suurin osa tavaroista edelleenkin seisoo siellä vanhempien luona ihanalla aurinkoisella rannalla, ja siitä puolesta Espanja on edelleen iso isa minua, mun koti on nyt Suomessa. Konkreettisesti itseasiassa, mutta siitä paljastan enemmän vasta myöhemmin.




Aion toki oleskella Espanjassa niin paljon kun vaan mitenkään kykenen, koska mun perhe ja osa ystäväpiiristä on siellä. Käytännössä tämä tarkoittaa kahden maan välillä suflaamista, mikä onkin mulle jo lapsuudesta tuttua, joten uskon kyllä pärjääväni.

Okei, tää selitys oli nyt tosi ympäripyöreä ja mä tiedostan sen täysin, mutta enempää en aio näin nettiin kirjoitella, joten kuten varmaan ymmärrättekin, ylimääräisen utelun saa jättää suosiolla kyselemättä :)

Kiitos tuhannesti teidän kärsivällisyydestä ja ymmärtäväisyydestä tän mun kuolemanpitkän tauon aikana, bloggailun on siis tarkoitus jatkua nyt samaan malliin kun aiemminkin!